Muistan kuin elävän sen päivän, ku tein testin, 13.10 sunnuntaina

Sitä ennen olin viettänyt viikonlopun normaalissa meiningeissä, ihmettelin suuresti että miksi ei juoma maistunutkaan yhtään enkä kyennyt juomaan ollenkaan. Ystäväni oli myös hämmentynyt, hänellä kun oli bilefiilis korkeimmillaan, kun mie halusin vaan kotiin nukkumaan. Sama toistui lauantaina..

Olin äidilleni jo maininnut et kuukautiset taitaa olla myöhässä. Eli siis miulla on tosi epäsäännölliset kuukautiset, enkä koskaan muista pistää ylös milloin ne alkoi ja millon pitäisi taas alkaa. Tuntui vaan et nyt on kyllä myöhässä paljon. No sitten sunnuntaina äidille soitin että tänään meen kyllä apteekkiin ja ostan ne testit.

Menin sitten hyvän ystäväni luokse, kerroin hänelle et kun tuntuu et kuukautiset on myöhässä niin pakkohan se testi on tehdä varmistuakseni ettei se siitä ainakaan johdu. Kun olin niin varma, että pyh miekö muka raskaana? hah! Ajattelin että ostan kaksi testiä, toisen teen sillä hetkellä ja toisen aamulla kun aamulla kuulemma parempi ja selvempi tulos. Muistan vain pissanneeni tikkuun ja olettaen että kyllä sieltä vaan yksi viiva tulee.

Kappas, eipäs tullukkaan.

Kaksi punaista viivaa ilmestyi testin näyttöön vain muutamassa sekunnissa. Aloin huutamaan. Äkkiä housut jalkaan ja huutokarjuin itseni olohuoneeseen ystävän luokse. Taisi tulla pienimuotoinen itkukin. Minun ja isukin parisuhde kun on ollu mitä on, ei niin vakinaista.

Miten pärjäisin? Miten isukki suhtautuu? Mitä jos en osaa olla? En selviäisi?

Tuhannet kysymykset tulvi korvista ulos. Kunnes rauhotuin. Edessä oli siis isukille soitto. Ei ollu mikään maailman iloisin vastaanotto. Mutta kyllä se siitä, kun hän sai sulatella asiaa. Äitini oli onnensa kukkuloilla. Minäkin olin, enhän koskaan uskonut tälläistä tapahtuvan minulle, vaikka miksikäs ei?

Eikun soitto seuraavana aamuna neuvolaan ja viikot tais olla 7+1 ja ensimmäinen neuvola-aika saatiin seuraavan viikon maanantaille, milloin oli myöskin minun 21 vuotis synttärini!

Seuraavana mieleen tulikin sitten, että mitä jos siellä ei mitään olekkaan, mitä jos testit näyttivät väärin, mitä jos menee kesken? En uskonut että koskaan rauhottuisin, ennenkuin pääsisin ultraan. No rauhoituin onneksi :)

Tässä nyt ollaan, viikkoja 12+2 ja isukin kanssa ollaan super onnellisia. Ei malttais odottaa et vähän vois pikkuista vaatetta jo hommata, mutta ollaan maltettu mielemme!

IMG_1270-normal.jpg

Niin pitihän se toinen testi tehdä, ihan vain varmistaakseni :D

IMG_1516-normal.jpg

Siinä ensimmäistä kuvaa miusta ihan itestäni! Ja ps. maailman ihanin huppari johon rakastuin ensi silmäyksellä. Se on niitä ihania kirpparilöytöjä <3

-Jessica

PS antakaahan aiheita mistä kirjottaisin :)